KKO:1991:60
- Asiasanat
- Työsopimus - Työsopimuslain soveltamisalaOsakeyhtiö - Hallituksen jäsenEtuoikeus - Työpalkkasaatavan etuoikeus
- Tapausvuosi
- 1991
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S90/1050
- Taltio
- 1557
- Esittelypäivä
Osakeyhtiön palveluksessa ollut henkilö oli ollut yhtiön perustajaosakas, omistanut 10 prosenttia sen osakkeista ja ollut sen hallituksen jäsen. Hänen katsottiin tästä huolimatta olleen työsuhteessa yhtiöön. Näin ollen hänen palkkasaatavallaan oli etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukainen etuoikeus yhtiön konkurssissa.
EtuoikeusA 4 § 1 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Asian aikaisempi käsittely Outokummun kihlakunnanoikeudessa
A on Vuonos Oy:n konkurssissa valvonut etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisin etuoikeuksin maksamattomia palkkasaataviaan:
1) palkkaa 1.8. ja 31.12.1987 väliseltä ajalta 15.000 markkaa kuukaudelta 16 prosentin korkoineen kunkin kuukauden viimeisestä päivästä lukien,
2) lomaltapaluurahaa 1. ja 28.7.1987 väliseltä ajalta 7.200 markkaa 16 prosentin korkoineen 28.7.1987 lukien,
3) irtisanomisajan palkkaa 1. ja 15.1.1988 väliseltä ajalta 7.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.1.1988 lukien ja
4) lomakorvausta 1.4.1987 ja 15.1.1988 väliseltä ajalta 16.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 15.1.1988 lukien.
Konkurssipesän ja Pohjois-Karjalan läänin työvoimapiirin toimiston riitautettua A:n valvomat saatavat etuoikeuksineen kihlakunnanoikeus on 14.3.1989 julistamassaan konkurssituomiossa osoittanut A:n konkurssipesää ja työvoimapiirin toimistoa vastaan ajettavassa eri oikeudenkäynnissä näyttämään toteen valvomansa saatavat etuoikeuksineen.
Outokummun kihlakunnanoikeuden päätös 21.9.1989
Kihlakunnanoikeus on A:n kanteesta, jota konkurssipesä on vastustanut, lausunut, että A oli 8.8.1985 tehdyn kirjallisen työsopimuksen mukaan työsopimuslain 1 §:n mukaisesti sitoutunut tekemään vastaavana biologina työtä yhtiölle 1.9.1985 lukien. Vaikka A oli omistanut yhtiön osakekannasta 10 prosenttia, hänellä ei kuitenkaan ollut näytetty olleen määräysvaltaa yhtiössä, vaan ainoastaan osittain työnjohdollisia tehtäviä normaalin työn lisäksi varsinaisen määräysvallan kuuluessa yhtiön toimitusjohtajalle, jonka tosiasiallisen johdon ja valvonnan alaisena A:n oli katsottava tehneen työtään.
A:lle ei ollut suoritettu palkkaa, lomaltapaluurahaa eikä lomakorvausta 1.8. ja 31.12.1987 väliseltä ajalta. A:n työnteon oli katsottava päättyneen 31.12.1987.
Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on vahvistanut, että A:lle oli suoritettava konkurssipesän varoista etuoikeusasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaisella etuoikeudella palkkana 1.8. ja 31.12.1987 väliseltä ajalta kultakin kuukaudelta 15.000 markkaa 16 prosentin korkoineen kunkin kuukauden viimeisestä päivästä lukien, lomaltapaluurahana 1.7. ja 28.7.1987 väliseltä ajalta 7.200 markkaa 16 prosentin korkoineen 28.7.1987 lukien ja lomakorvauksena 1.4. ja 31.12.1987 väliseltä ajalta 15.631,58 markkaa sekä velvoittanut konkurssipesän ja työvoimapiirin toimiston valtion edustajana yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.000 markkaa 16 prosentin korkoineen kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamispäivästä 21.9.1989 lukien.
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 6.7.1990
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi konkurssipesä oli valittamalla saattanut jutun, on katsonut jääneen näyttämättä, että A olisi ollut lomautettuna sinä aikana, jolta hän oli vaatinut maksamatta olevaa työpalkkaa. Tällä ja kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen pysyväksi ja velvoittanut konkurssipesän suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 700 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Konkurssipesälle on myönnetty valituslupa 25.10.1990. Valituksessaan konkurssipesä on vaatinut kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista Korkeimmassa oikeudessa korkoineen. Muutosvaatimuksensa konkurssipesä on pääasiallisesti perustanut siihen, ettei A:n yhtiön perustajaosakkaana osakeomistuksensa ja hallituksen jäsenyytensä vuoksi voida katsoa olleen työsuhteessa yhtiöön ja ettei hän myöskään ole näyttänyt tehneensä työtä yhtiön lukuun sinä aikana, jolta hän on vaatinut palkkaa ja jona hän lisäksi on ollut lomautettuna yhtiön keskeytettyä palkanmaksun kaikille osakkeenomistajilleen.
A on antanut häneltä valituksen johdosta pyydetyn vastauksen ja vaatinut vastinekulujensa korvaamista korkoineen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.5.1991
Perustelut
A on yhtiötä perustettaessa syyskuussa vuonna 1985 yhtenä yhtiön viidestä perustajasta merkinnyt viisi yhtiön 80 osakkeesta, joiden nimellisarvo on ollut 10.000 markkaa. Hänen yhtiöpanoksensa on tämän mukaisesti ollut 50.000 markkaa. Vuoden 1986 loppupuolella A:lle on siirtynyt kolme osaketta lisää, joten hän on siitä lähtien omistanut kymmenesosan yhtiön kaikista osakkeista. A on yhtiön perustamisesta alkaen ollut yhtiön hallituksen jäsen, kunnes hän on 15.12.1987 päivätyssä kirjeessä ilmoittanut eroavansa hallituksen jäsenyydestä.
A:n toimiminen yhtiön perustajaosakkaana sekä hänen osakeomistuksensa ja hallituksen jäsenyytensä eivät sinänsä osoita, kuten eivät muutkaan jutussa ilmi käyneet seikat, että A:lla olisi ollut yhtiössä sellainen asema, ettei hän olisi suorittanut yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaista työtään vastaavana biologina yhtiön lukuun ja sen johdon ja valvonnan alaisena ja siten yhtiöön työsuhteessa olleena työntekijänä.
Jutussa on selvitetty, että A on tehnyt vastaavan biologin työtä myös 1.8. ja 31.12.1987 välisenä aikana. Yhtiö ei ole näyttänyt, että hän tällöin olisi ollut lomautettuna tai ettei hänellä muusta syystä olisi oikeutta palkkaan tältä ajalta.
Edellä olevan perusteella A:lla on oikeus yhtiön konkurssissa valvomiinsa työpalkkasaataviin vaadituin etuoikeuksin.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänelle vastauksen antamisesta aiheutuneista kuluista 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen tämän tuomion antopäivästä lukien.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Nikkarinen, Roos, Tulenheimo-Takki ja Krook